Ulkoilmaihmisten parasta aikaa on koko vuosi, ja jokaisessa vuodenajassa on hienot puolensa. Tänä talvena ulkoilijaa hemmotellaan harvinaisella tavalla, kun jo tammikuussa voi viettää päivän ulkona keräillen luonnon antimia suoraan pannulle. Herkulliset sienet ovat kasvaneet jo eteläisemmässä Suomessa lähes läpi vuoden ja nyt pohjoisempaankin siirryttäessä lumen alta alkaa vähitellen pilkottaa herkkuja ruskean eri sävyissä.
Luonnossa kokkailu sinänsä on helppoa, osan raaka-aineista voi kuljettaa mukana ja osan voi poimia paikan päältä. Salaatista käy voikukkaa, ketunleipiä voi heittää tomaatin ja mozarellan kanssa lautaselle, ja pannussa paistuu voinokareen kanssa sienet, joiden pariksi voi heittää mitä jääkaapissa sattuu olemaan. Sienien voimakas, mutta sivistynyt maku antaa ruualle kuin ruualle ulkoilman tuoksun ja maun, jota kaipaa aina uudelleen lautaselleen.
Tänä talvena onkin poikkeuksellisesti uutisoitu luonnon olevan lähes sekaisin ja tarjoavan antimiaan yllättävän aikaisessa vaiheessa. Kalastajatkin pääsevät jo järville ja samalla pannulla tulee taiten pyydetty ja putsattu ahven sekä sienet. Kattavan aterian valmistaminen luonnosta on toki aina vaiherikas prosessi, jonka onnistumisesta ei ole takeita, mutta joka palkitsee kerta toisensa jälkeen puhtailla raaka-aineillaan ja mahtavilla aromeilla.
Retkiruokailussa tyyli on vapaa
Mikäli retkiruokailu muuten kiinnostaa, mutta ruuan hankkiminen luonnosta ei kiinnosta, on valmiitakin retkiannoksia saatavilla. Trangioita saa hyvinkin edullisesti kaupasta ja mukaan riittää periaatteessa myös yksi pannu, jolloin investoinnit pysyvät maltillisina. Toki- nälkä kasvaa syödessä ja pian voi huomata kaipaavansa enemmän ja enemmän välineitä, millä pyytää, kerätä tai valmistaa ruokaa. Marjakausi ja varsinainen sienikausi syksyllä sekoittaa yleensä monen pään, kun metsän antimia lähdetään etsimään joukoissa metsään. EIkä metsä ole koskaan antimissaan pettänyt odotuksia, vaan aina toimittanut ruokaa vuosi vuoden jälkeen suomalaisille.
Helpoimpia tapoja on kenties pakata metsään varaksi jotain kuivaruokaa ja hieman tuoretta sekä perusvälineistö. Välineiksi riittää usein tulitikut vedenkestävässä pussissa, puukko, sytykkeitä, yksi pannu, termospullo ja eväät. Istuinaluseksi kelpaa muovikassi. Eväiden suhteen vain mielikuvitus on rajana- fine diningia voi harrastaa myös luonnossa ja toisaalta erityisen yksinkertainen ruoka voi tuottaa enemmän mielihyvää luonnon keskellä nautittuna. Luontoon ruokailemaan siis!